A Family Process Model of Economic Hardship and Adjustment of Early Adolescent Boys
Folio Content
Lapset puheeksi on ekologinen lähestymistapa. Se tarkoittaa sitä, että lapsi ja perhe nähdään osana koko omaa ekologista ympäristöään. Sekä perheen että lapsen hyvin- että pahoinvointi ovat yhteydessä ympäröivään psykologiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen maailmaan samalla kuin yksilön omat biologiset lähtökohdat vaikuttavat elämän kulkuun. Näistä aioista rakentuu LP –työn perusta.
(Tekninen huomautus: Avautuvien laatikoiden videoita ei tällä hetkellä saa suurennettua. Tiedostamme ongelman, ja ratkomme sitä teknisen toimittajamme kanssa. Pikafiksinä sivua voi zoomata PC:llä ctrl + ja ctrl - tai Macilla cmd + ja cmd - näppäinyhdistelmin. - t Mielenterveystalon tiimi)
Lapsen kehitys etenee polveillen, välillä tulee vaikeuksien tuomia hidastumia, välillä mennään hyvää vauhtia eteenpäin. Suotuisa kehitys tarkoittaa sitä, että kehityksen perussuunta säilyy myönteisenä vaikeuksista ja niiden tuomista polveilusta huolimatta.
Lapset puheeksi -työssä käytetään käsitettä suotuisa kehitys normaalikehityksen sijasta. 'Normaalikehitys' ymmärretään helposti niin, että on olemassa joku tietty kehityspolku, joka on se normaali. Usein on mielessä lapsuus ilman ongelmia. Lasten kehitys voi kuitenkin kulkea monia eri polkuja. LP –työssä lähdetään siitä, että ongelmat eivät ratkaise lapsen kehitystä, vaan se miten niissä toimitaan.
Ylisukupolvisuudella tarkoitetaan ilmiöiden esiintymistä sukupolvien ketjussa. Ylisukupolvisuus on tärkeä osa yksittäisten ihmisten ja perheitten sekä yhteiskunnan ja kulttuurin olemassaoloa ja kehitystä. Se on eräänlainen perusprinsiippi elämän jatkuvuudessa. Näin ollen on ymmärrettävää, että ongelmatkin voivat olla ylisukupolvisia. Samoinpärjäävyyden taidotkin voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, mikä onkin yksi LP –työn päämäärä.
- Lapsen kehityksen kulku polveilee, ei ole olemassa yhtä 'normaalia' kehityspolkua
- Ongelmat eivät määrää lapsen kehityksen suuntaa, vaan se miten niissä toimitaan
- Ongelmien ylisukupolvisuudessa ei ole mitään eriskummallista tai hävettävää ja sitä voidaan ehkäistä
- Pärjäävyyden taidotkin voivat siirtyä vanhemmilta lapsille
- Aikuisten palveluilla on lakisääteinen velvollisuus tukea potilaan/asiakkaan lapsia
Kehitysympäristö on keskeinen käsite Lapset puheeksi -työssä. Kehitysympäristöllä tarkoitetaan psykologista, sosiaalista ja fyysistä ympäristöä, jossa lapsi elää ja on osallisena ja jolla on oma merkityksensä lapsen kehitykselle. Kehitysympäristöjä ovat koti ja koulu sekä varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan ympäristöt.
Kehitysympäristöt voivat tukea lasten hyvinvointia, suotuisaa kehitystä ja rakentaa pärjäävyyttä vaikeuksissa, mutta aivan samoin ne voivat olla tuottamassa pahoinvointia, kehityksen ongelmia ja pärjäävyyden horjumista. Tästä syystä Lapset puheeksi –työ ei pysähdy kotiin ja vanhemmuuden tukemiseen, vaan ulottuu varhaiskasvatukseen, kouluun ja lapsen ja nuoren vapaa-ajan ympäristöön.
Kehitysympäristöjen tehtävät
- Osallistuminen lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja kehitykseen jokapäiväisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa
- Ongelmien ehkäisy. Kun yhdessä kehitysympäristössä on vaikeuksia, voivat muut tukea ja kantaa lasta ja nuorta
- Kuntoutumisen tukeminen vaikuttamalla lapsen ja nuoren arkipäivän sujumiseen
Kehitysympäristöjen yhteistoiminta on tärkeätä kaikissa näissä kolmessa tehtävässä, mutta välttämätöntä syrjäytymisen ehkäisyssä. Tästä puhutaan seuraavassa videossa.
Lue lisää Kirjallisuus-laatikosta.
Elämä koostuu sekä hyvistä että vähemmän hyvistä vaiheista, tapahtumista, tilanteista. Suomalaisessa sanonnassa kerrotaan, ettei elämä ole aina ruusuilla tanssimista – itse asiassa ruusuilla tanssiessakin voi saada teräviä pistoja jalkapohjiin. Näissä tilanteissa kasvattajien voimavarat joutuvat koville niin kotona kuin muissakin kehitysympäristöissä.
Arvioidaan, että ehkä kaksi kolmesta ihmisestä kärsii mielenterveysongelmista elämänsä aikana ja noin yksi neljästä tai viidestä lapsesta elää perheessä, joissa vanhemmilla on mielenterveys-tai päihdeongelmia. Suurimmalla osalla perheitä on vaiheita, jolloin jollakulla perheenjäsenellä on ongelmia oman jaksavuuden, mielenterveyden tai päihteiden kanssa. Tutkimus ja myös monien perheiden kokemus osoittaa, että nämä ongelmat voivat esiintyä suvuittain.
Seuraavassa videossa kerrotaan mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden määrästä. Siinä käydään läpi riskitutkimuksia, eli tutkimuksia, joissa selvitetään lasten vaaraa sairastua. Näin ollen videota voi olla hetkittäin raskas katsoa. Samat tutkimukset osoittavat kuitenkin myös sen, että suuri osa lapsista kehittyy hyvin. Tutkimukset on lisäksi tehty aikana, jolloin perhetukea ja ennaltaehkäisevää työtä ei ollut tai se oli hyvin puutteellista. Nyt tiedetään, että ongelmien ylisukupolvisuutta voidaan ehkäistä ja että Lapset puheeksi –työ tulee siinä avuksi.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tavallisten perheiden tavallisia ongelmia
- Äitien ja isien ongelmilla on yhtälailla merkitystä perheen elämälle ja lapsille
- Tärkeämpää kuin sairauden diagnoosi, on häiriön vakavuus ja kesto ja sen vaikutukset perheen arkeen
- On olemassa selvä näyttö sekä ongelmien ylisukupolvisuudesta että lasten ja perheiden pärjäävyydestä
- Ylisukupolvisuutta voidaan ehkäistä, LP –menetelmän ollessa siinä yksi apukeino
Mistä ylisukupolvisuus johtuu ja minkälaisia polkuja pitkin vanhempien ongelmat kulkeutuvat lapsiin? Kysymykseen ei ole yksiselitteisiä vastauksia ja tulevaisuus tulee tuomaan lisätietoa. Ymmärrys ylisukupolvisuuden poluista auttaa tietämään, miten niiden suuntaa voidaan muuttaa ja miten rakentaa lapsen ja perheen pärjäävyyttä.
Otetaan ensin esille geeniperimän merkitys. Geenitutkimusta tehdään suurella innolla, eikä ihme, koska se avaa jatkuvasti uusia ikkunoita ihmisen kehityksen ymmärtämiseen. Joskus aikaisemmin ajateltiin, että se mikä oli geeneissä, oli kohtalo. Nyt tiedetään paremmin. Ympäristö ja geenit toimivat yhdessä. Tästä on enemmän alla olevassa videossa.
- Ei ole olemassa depressio-, antisosiaalisuus- yms. geeniä, joka aiheuttaisi sairauden vanhemmissa ja lapsissa
- Geenitutkimus siirtää katseen myös ympäristön merkitykseen
- Ympäristö aivan kuin soittaa geenejä, sekä herättää että sammuttaa niiden vaikutusta
Lapsen geneettinen herkkyys ympäristön laadulle voi merkitä ongelmia epäsuotuisassa ympäristössä, mutta hyvää tai vielä parempaakin selviytymistä suotuisassa ympäristössä.
Seuraavaksi esitellään kolme vaikutuspolkua, jotka liittyvät perheeseen. Ensimmäinen kertoo lyhyesti odottavan äidin elämäntapojen ja voinnin vaikutuksista kehittyvään sikiöön. Syntymän jälkeen on lapsen kehitys ja hyvinvointi vahvasti sidoksissa tavalliseen arkiseen vuorovaikutukseen, kanssakäymiseen ja toimintaan. Niinpä toinen vaikutuspolku on ns. lapsiin panostamisen malli (englanniksi Investment Model) ja kolmas on ns. perhestressimalli (Family unit Stress Model). Edellinen kertoo tilanteesta, jossa vanhempien psyykkiset, fyysiset tai taloudelliset resurssit eivät riitä tukemaan lapsen oppimista ja kiinnostusta erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Jälkimmäisessä kerrotaan perhesuhteista stressitilanteissa.
Oheisessa videossa kuvataan perhestressimallia. Esimerkkinä on taloudellisten ongelmien vaikutus perheeseen ja lapsiin. Lopuksi otetaan lyhyesti esille eri kehitysympäristöjen ja palvelujen merkitys lapsen pärjäävyydelle. Siitä on enemmän tietoa kehitysympäristöjä ja pärjäävyyttä käsittelevissä videoissa.
- Vanhemmat ottavat puskureina vastaan perhettä kohtaavat vastoinkäymiset
- Liialliset vastoinkäymiset uuvuttavat vanhemmat ja heijastuvat perheeseen ja lapsiin
- Lapsen kannustaminen uteliaisuuteen ja oppimiseen voi olla ylivoimaista. Pitkään jatkuessaan se vaikuttaa lapsen koulumenestykseen
- On muistettava, että myös lasten ja perheiden pärjäävyys on tavallista
- Pärjäävyys syntyy sekä perheen omassa toiminnassa, että varhaiskasvatuksen, koulun, muun ympäristön ja palvelujen tuella
Lue lisää Kirjallisuus-laatikosta.
Ihmisillä on tapana kysyä kovia kokeneelta ystävältä myötätuntoisesti "Miten sinä pärjäät?" tai vanhemmalta, jonka lapsi on vastikään vaihtanut koulua ja luokkaa kesken lukukauden: "Miten Matti pärjää uudessa luokassa?" Pärjäävyys tarkoittaa LP –työssä sitä, että asiat sujuvat riittävän hyvin, vaikka perheen tai lapsen elämässä on asioita tai muutoksia, joiden tiedetään voivan vaarantaa perheen ja lapsen hyvinvointia.
Five aikeuksissa pärjääminen syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Otetaan esimerkiksi lapsi, jonka vanhempi on joutunut vankilaan. Siitä on vaikea kertoa koulussa. Lapsi on hädissään ja hänen läksynsä jäävät usein tekemättä. Opettaja suhtautuu asiaan lasta tukien. Tämä antaa lapselle voimia tulla kouluun, vaikka itku on herkässä. Toisessa vaihtoehdossa opettaja moittii lasta. Se voi viedä lapsen viimeisetkin voimat. Ensimmäisessä vaihtoehdossa opettajan suhtautuminen tuki ja toisessa horjutti lapsen koulunkäyntiä ja pärjäävyyttä. Tästä on enemmän oheisessa videossa.
Pärjäävyys vaikeuksissa ei ole yksilön ominaisuus
- Pärjäävyys syntyy ja vahvistuu tai hapertuu ihmisen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksessa
- Jokaisella kehitysympäristöllä on osuutensa ja vastuunsa lapsen pärjäävyydestä
- Lapsen pärjäävyyttä rakennetaan ja ylläpidetään arkisissa tilanteissa ja toimissa
- LP -työssä tuetaan lapsen pärjäävyyttä kaikissa kehitysympäristöissä
Lue lisää Kirjallisuus-laatikosta.
Kehitysympäristöt
Bronfenbrenner, U. (1979). The Ecology of Human Development: Experiments past Nature and Design. Cambridge, MA: Harvard Academy Press.
Cicchetti, D. and Valentino, K. (2015) An Ecological-Transactional Perspective on Child Maltreatment: Failure of the Boilerplate Expectable Environment and Its Influence on Child Development, in D. Cicchetti and D. J. Cohen (eds.), Developmental Psychopathology, Second Edition. Hoboken, NJ, Usa: John Wiley & Sons, Inc., doi: 10.1002/9780470939406.ch4
Hamre, B. K., & Pianta, R. C. (2001). Early Teacher–Child Relationships and the Trajectory of Children's Schoolhouse Outcomes through Eighth Form. Child Development, 72, 625–638
Hamre, B. Thou., & Pianta, R. C. (2005). Can instructional and emotional back up in the first-grade classroom make a deviation for children at run a risk of school failure? Child Development, 76, 949–967
Huurre T, Santalahti P. Kiviruusu O, Solantaus T (2014) Economic recession, instructor-reported cuts to school resource and children's economical and psychiatric problems in immature adulthood. Scandinavian J Educational Inquiry. DOI:10.1080/00313831.2014.965793
Olsson, E. 2011. Social Relations in Youth [Elektronisk resurs]: Determinants and Consequences of Relations to Parents, Teachers, and Peers. Dissertation/Thesis. Stockholm: Stockholms universitet.
Paavonen EJ, Solantaus T, Paunio T. (2009) Psykiatristen häiriöiden alkulähteillä: Geenit ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa. Suomen Lääkärilehti 64(49): 4255 – 4261
Pianta, R.C. & Stuhlman, Chiliad.West., (2004). Teacher-Child Relationships and Children'due south Success in the Get-go Years of School. School Psychology Review, 33, 444-458.
Rutter M, Dunn J, Plomin R, Simonoff E, Pickles A, et al. 1997. Integrating nature and nurture: implications of person-environs correlations and interactions for developmental psychology. Dev. Psychopathol. 9:335–64
Sameroff, A. (2009). The Transactional Model of Development. How Children and Contexts Shape Each Other. Washington D.C.: American Psychological Association.
Sameroff, A. (2010). A Unified Theory of Development: A Dialectic Integration of Nature and Nurture. Child Evolution, 81, half-dozen–22.
Snell, T., Knapp, M., Healey, A., Guglani, S., Evans-Lacko, S., Fernandez, J.-Fifty., Meltzer, H. and Ford, T. (2013), Economic bear on of childhood psychiatric disorder on public sector services in Britain: estimates from national survey data. J Child Psychol Psychiatry, 54: 977–985. doi:10.1111/jcpp.12055
Solantaus T. (2002) Kehitysympäristöjen merkitys lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle. Kirjassa I. Kangas, I. Keskimäki, S. Koskinen, Chiliad. Manderbacka, E. Lahelma, R. Prättälä, M. Sihto (toim.) Kohti terveyden tasa-arvoa. Ss. 193-210. Helsinki, Edita.
Theron, L.C. & Engelbrecht P. (2012) Caring Teachers: Teacher – Youth Transactions to Promote Resilience. In M. Ungar (ed.) The social Ecology of Resilience. A Handbook of Theory and Practise, (pages 265-280). New York: Springer.
Zachrisson, H. D. and Dearing, Due east. (2015), Family Income Dynamics, Early on Childhood Education and Intendance, and Early Child Beliefs Issues in Norway. Kid Evolution, 86: 425–440. doi:10.1111/cdev.12306
Mielenterveysongelmat ja jälkipolven vaikeudet
Beardslee WR, Versage EM & Gladstone TR (1998) Children of affectively ill parents: a review of the past ten years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry, 37:1134–41.
Chen CY (2017). Effects of parental chronic illness on children'south psychosocial and educational operation: A literature review. Contemporary Schoolhouse Psychology 21:166–17
Costello EJ, Mustillo S, Erkanli A, Keeler Thousand, Angold A. (2003). Prevalence of development and psychiatric disorders in childhood and boyhood. Archives of General Psychiatry 60; sixty:837-844
Erkolahti R, Manelius P, Salminen T ym (2000), Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi – kuka kuulee lasta? Suomen lääkärilehti 55:4861-4864.
Joukamaa M ja työryhmä. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Perustulosraportti. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja one/2010
Kessler RC, Davis CG, and Kendler KS. (1997) Childhood Adversity and Adult Psychiatric Disorder in the U.S. National Comorbidity Written report. Psychological Medicine 27: 1101 –1119
Maybery DJ., Reupert A, Patrick K., Goodyear G. (2009) Prevalence of parental mental disease in Australian families. Psychiatric Message, 33, ane :22-26
Niemelä, M., Kinnunen, L., Paananen, R., Hakko, H., Merikukka, M., Karttunen, V., Gissler, Chiliad., Räsänen, S. (2014) Parents' traumatic brain injury increases their children's risk for utilize of psychiatric care: the 1987 Finnish Birth Cohort study. General Hospital Psychiatry 36:337-341
Niemelä M., Paananen R., Hakko H., Merikukka M., Gissler One thousand., Räsänen S. (2012) The prevalence of children affected by parental cancer and their use of specialized psychiatric services: The 1987 Finnish Nascence Accomplice study. International Journal of Cancer 131: 2117-2125.
Ramchandani P., Psychogiou L. (2009) Paternal psychiatric disorders and children'southward psychosocial development 374: 9690, 646-653. https://doi.org/x.1016/S0140-6736(09)60238-5
Rutter M. (1966) Children of sick parents: An ecology and psychiatric written report. London, Oxford U. P
Rutter K. (1989) Pathways from Childhood to Adult Life. Journal of Kid Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines. https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.1989.tb00768.10
Sellers R., Collishaw S., Rice F., Thapar AK., Potter R., Mars B., Harold GT., Smith DJ., Owen MJ, Craddock N., Thapar A. (2013). Hazard of psychopathology in boyish offspring of mothers with psychopathology and recurrent depression. The British Journal of Psychiatry 202: 108–114. doi:10.1192/bjp.bp.111.104984
Solantaus T, Paavonen EJ. (2009) Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim 125(17): 1839-44
Torvik F., Rognmo C. (2011) Befouled av foreldre med psykiske liderser eller alkoholmisbur: omfang og konsekvenser. Rapport 2011:four. Folkehelseinstituttet, Norge
Weissman MM, Wickramaratne P, Nomura Y, Warner V, Pilowsky D & Verdeli H (2006) Offspring of depressed parents: twenty years later. Am J Psychiatry, 163: 1001–viii
Weissman MM, Wickramaratne P, Nomura Y, Warner Five, Verdeli H, Pilowsky D, Grillion C, Bruder G (2005) Families at high and depression take a chance for depression: a three-generation report. Athenaeum of General Psychiatry 62: 29–36
Geneettinen perimä
Bakermans-Kranenburg, M.J., & Van IJzendoorn, G.H. (2015). The hidden efficacy of interventions: Gene 10 environment experiments from a differential susceptibility perspective. Annual Review of Psychology 66, 381-409.
Belsky, J., Bakermans-Kranenburg, M.J., & Van IJzendoorn, K.H. (2007). For ameliorate and for worse: Differential susceptibility to environmental influences. Current Directions in Psychological Science 16, 300-304
Belsky, J., & Pluess, Yard. (2013). Beyond risk, resilience and dysregulation: Phenotypic plasticity and human development. Development and Psychopathology, 25, 1243–1261.
Belsky, J., Pluess, Yard., & Widaman, Yard.F. (2013). Confirmatory and competitive evaluation of alternative gene-environment interaction hypotheses. Periodical of Child Psychology and
Psychiatry, 54, 1135–1143.
Paavonen EJ, Solantaus T, Paunio T. (2009) Psykiatristen häiriöiden alkulähteillä: Geenit ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa. Suomen Lääkärilehti 64(49): 4255 – 4261
Rutter, M., Silberg, J., O'Connor, T., & Simonoff, E. (1999). Genetics and Child Psychiatry: II Empirical Research Findings. The Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines, twoscore (1), xix-55.
Silberg JL., Maes H., Lindon J., Eaves LJ. (2010). Genetic and environmental influences on the manual of parental depression to children'due south depression and conduct disturbance: an extended Children of Twins study. Periodical of Child Psychology and Psychiatry 51:6, 734–744 doi:10.1111/j.1469-7610.2010.02205.10
Silberg JL., Maes H., Eaves LJ. (2011) Unraveling the event of genes and environment in the transmission of parental antisocial behavior to children'southward conduct disturbance, depression and hyperactivity. Periodical of Child Psychology and Psychiatry. https://doi.org/ten.1111/j.1469-7610.2011.02494.10
van IJzendoorn, M.H., Belsky, J., & Bakermans-Kranenburg, 1000.J. (2012). Serotonin transporter genotype 5HTTLPR as a marker of differential susceptibility? A meta-analysis of child and adolescent gene-by-surround studies
Translational Psychiatry, ii, e14
Ylisukupolvisuuden polkuja perheessä
Conger, R.D., Conger, K.J., & Elder G.H., Lorenz, F.O., Simons, R.L., & Whitbeck, L.J. (1992). A Family process model of economic hardship and adjustment of early boyish boys. Child Evolution, 63, 526-541.
Conger, R.D., Conger, K.J., & Elderberry G.H., Lorenz, F.O., Simons, R.L., & Whitbeck, L.J. (1993). Family unit economic stress and aligning of early on adolescent girls. Developmental Psychology, 29, 206-219.
Deave T, Heron J, Evans J, Emond A. (2008) The impact of maternal depression in pregnancy on early child development. BJOG 115: 1043–1051. DOI: 10.1111/j.1471-0528.2008.01752.x
Cummings G, Kouros CD. (2009) Maternal Depression and its Relation to Children's Development and Adjustment. In: Tremblay RE, Boivin M, Peters RDeV, eds. Encyclopedia on Early Babyhood Development [online]. http://www.kid-encyclopedia.com/maternal-depression/according-experts/maternal-low-and-its-relation-childrens-development-and.
Fendrich G, Warner Five, Weissman, MM. (1990) Family unit risk factors, parental low, and psychopathology in offspring. Developmental Psychology, Vol 26(1), 40-50. http://dx.doi.org/10.1037/0012-1649.26.1.40
Goodman SH, Gotlib IH. (1999) Risk for psychopathology in the children of depressed mothers: A developmental model for agreement mechanisms of transmission. Psychological Review 106(3):458-490.
Leinonen, J., Solantaus, T., & Punamäki, R-L. (2002). The specific mediating paths between economical hardship and the quality of parenting. International Journal of Behavioral Development, 26, 423-435.
Linver, Thousand.R., Brooks-Gunn, J. & Kohen, D.East. (2002). Family processes as pathways from income to young children'due south development. Dev Psychol 38:719-734.
Neppl, T. Thou., Senia, J. M., & Donnellan, Thousand. B. (2016). Effects of economic hardship: Testing the family stress model over time. Journal of Family unit Psychology, 30(1),12-21
Solantaus T, Leinonen J, Punamäki R-Fifty. (2004) Children's mental wellness in times of economic recession: replication and extension of the family economic stress model in Finland. Developmental Psychology 40:412-429.
Yeung WJ, Linver MR, Brooks-Gunn J. (2002) How Money Matters for Young Children's Development: Parental Investment and Family unit Processes. Child Development, 73(half dozen), 1861–1879
Thapar A, Collishaw S, Pine DS, Thapar AK. Low in boyhood. Lancet 2012; 379: 1056–67
Pärjäävyys
Collishaw S, Hammerton G, Mahedy L, Sellers R, Owen MJ, Craddock N, et al. (2016). Mental health resilience in the boyish offspring of parents with depression: a prospective longitudinal study. The Lancet Psychiatry iii(1), 2215-0366.
McConnell Gladstone B, Boydell KM, McKeever P (2005) Recasting enquiry into children's experiences of parental mental illness: Across risk and resilience. Social Science and Medicine 62(ten), 2540-2550. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2005.10.038
Luthar SS, Cicchetti D, Becker, B (2000) The construct of resilience: A disquisitional evaluation and guidelines for future work. Child Development 72(3), 543-62.
Luthar, SS (2006) Resilience in development: a synthesis of enquiry across five decades. In Cicchetti, J. & Cohen, J. (eds) In Developmental psychopathology: risk, disorder, and accommodation. Second edition. New York, Wiley.
Masten A. Ordinary Magic. Resilience in Processes of Development. (2001) American Psychologist, 56(3), 227-238.
Masten A. Ordinary Magic. Resilience in Evolution. (2015) New York, The Guildford Press
Rutter Thousand (1999) Resilience concepts and findings: implications for family therapy. Journal of Family Therapy 21, 119–144.
Theron, Fifty.C. & Engelbrecht P. (2012) Caring Teachers: Teacher – Youth Transactions to Promote Resilience. In M. Ungar (ed.) The social Environmental of Resilience. A Handbook of Theory and Practice, (pp. 265-280). New York: Springer.
Ungar M. (2013) Social ecologies and their contribution to resilience. In Thousand.Ungar (ed.) The Social Ecology of Resilience. Handbook of Theory and Practice. (pp. 13-31). New York: Springer.
Ungar M. (2014) Practitioner Review: Diagnosing childhood resilience – a systemic arroyo to the diagnosis of adaptation in adverse social and physical ecologies. Journal of Child Psychology and Psychiatry 56(i), 4–17
Ungar M, Ghazinour, M; Richter, J. (2013) Annual Enquiry Review: What is resilience inside the social ecology of human evolution? Journal of Child Psychology and Psychiatry 54(4), 348-366.
Walsh, F (2003) Family resilience: a framework for clinical practice. Family Procedure 42, i–18.
Walsh, F (2006) Strengthening family resilience. Second ed. New York Guilford Press
strotherhawricer47.blogspot.com
Source: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/lapset_puheeksi/Pages/kulmakivet.aspx
0 Response to "A Family Process Model of Economic Hardship and Adjustment of Early Adolescent Boys"
Post a Comment